Tiedättekö sen tunteen kun kaiken pitäis olla hyvin. Saat kuluttavat ihmissuhteet loppumaan, ja sun pitäis voida hyvin. Löydät ihmisen joka välittää susta ja joka haluaa olla sunkanssa siun puutteista ja ongelmista huolimatta. Mutta silti. Kaikki on vialla. Sun pää sotii sua vastaan ja syö sua. Sun pää ei halua että sä olet onnellinen. Jokin sussa yrittää tuhota sut. Ja sä taistelet sen kanssa jokapäivä.
Sulla on voimaton olo koska häviät sille aina. Mutta se yleensä lähtee tyytyväisenä pois aina kun on päässyt hetkeksi valloilleen. Mutta siitä tulee ajankanssa kokoajan vaan verenhimoisempi. Se haluaa lisää. Se ei ole tyytyväinen. Se haluaa tappaa sut. Ja se ei lepää. Se ei anna sun levätä. Ei ennen kuin olet kuollut.
Ja sitten ihmiset valittaa sulle. Sä olet joko liian itsekäs, liian angstinen, liian ruma, liian lihava, aina liikaa jotain, muttet tarpeeksi hyvä mihinkään. Sulle hoetaan sun koko elämä sitä miten oot epäonnistunut. Ja sitten sulle valitetaan että sulla on "huono itsetunto".
Mitä jos sä et jaksa enää kaikkien näiden vuosien jälkeen taistella?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti